Talokierroksella: kuisti

Kuistit on ihania, huokaus, niin ihania. Oon jo pitkään fiilistellyt ja katsellut erilaisia kuvia kuisteista ja ajatellut, että voi kunpa joskus mullakin. Ja mitä ihmettä, nyt mulla on ihan oma sellainen! Voiko tämä olla edes totta? Nipistys - on se totta :) 

Astutaan siis meidän talon kuistille, tervetuloa. Tämä tila on talomme ensimmäinen huone, se kuuluisa kodin käyntikortti. Astut sisään ja sinua tervehtii pakastin. Kyllä, se sijaitsee kuistilla. Varsinainen sisustuselementti. Enkä tiedä kuinka hyvää sille tekee olla eristämättömässä tilassa, mutta siinä tuo on ilmeisesti jo pidempään ollut. Mutta käytännöllinen se on, sinne mahtuu marja jos toinenkin.

Huomaat, että seinät on tässäkin tilassa maalattu kellertäviksi. Katto on valkoinen levykatto niin kuin muuallakin talossa. Mutta katsohan lattiaan. Se on musta ihan paras, sellainen harmaa lautalattia. Sellaisen kun saisi muuallekin taloon, niin olisin enemmän kuin iloinen. Ikkunat ovat tuplaikkunat - kesäksi ruskeat sisäikkunat voi ottaa pois ja laittaa ikkunalaudoille pelargoniat. Se oli kuulemma talon vanhan emännän toive, siis että kukkien pitää mahtua ikkunoille. Hymyilen, sillä ihan sama toive on kyllä mullakin.

Ulko-ovesta jotenkin tykkää. Siinä on sellaista vanhan ajan meininkiä, on puuta ja kapea samea lasi-ikkuna. Ovi vaatii huoltomaalausta, joten väriä voi siinä vaiheessa miettiä uudelleen. Väliovet on vanhoja peiliovia, niistäkin tykkääntykkään. Ja ikkunoissa on tottakai pitsiverhot.

Mutta kuten huomaat, tila on hieman vaiheessa. Se on enemmänkin sellainen läpikulkupaikka, johon helposti kertyy kaikenlaista. Kuistin kautta kuljetaan keskikerrokseen ja siitä lähtee portaat yläkertaan. Ja kuisti on tosiaan kylmää tilaa, joten aikaa siinä ei näin syksyisin ja talvisin tule pahemmin vietettyä.

Rento kesähuone?

Kyllä, sellainen kuistista joku päivä tulee. Ikkunoille pelargoniat ja ikkunoiden alle sellainen vanha rautasänky päiväunien ottopaikaksi päällään muhkea kasa erilaisia peittoja ja tyynyjä. Ikkunoissa hulmuaa pitsiverhot. Niin, tämä kaikki siis tottakai tarkoittaa, että pakastin ei ole enää kuistilla ;) Sille pitää siis löytää uusi paikka, mikä on varmaan helpommin sanottu kuin tehty. 

Joku laatikko tai muu säilytyskaluste tilassa voisi olla kengille. Haaveilin jossain vaiheessa myös korista, joka olisi täynnä villasukkia. Kori on helppo löytää, mutta entäs ne villasukat. Vielä en sellaisia itse uskalla lähteä väkertämään. 

Mutta ennen näitä haavekuvia edetään maalauksen ja pienen fiksauksen kautta. Sain tässä jokunen ilta sitten vision: kuistille tulee tapettia Herbarium (2743, BoråsTapeter). Siinä tapetissa on kaikkia niitä värisävyjä, joita olen taloon suunnitellut. Voisiko siis olla enää sopivampi. Ja ah, niin ihanan kukkaisa ja pirteä tapetti (kuva tapetista näkyy alla olevasta kuvasta).

Sisemmät ikkunanpokat ajattelin maalata. Ja kengille pitää tosiaan keksiä pikimmiten jotain. Olin jo suunnitellut tuunaavani niille hyllyn, mutta katsotaan nyt, mikä on kengille oikea paikka. Kuistilla alkaa nimittäin olla melko kylmä ja kylmiin kenkiin hyppääminen ei tunnu kovin kivalta. Sitten iso matto, lyhty, tunnelmavalot, kukkia... kaikkea sellaista, jolla tilan saa kutsuvaksi.

Lopuksi sukelletaan niihin fiilistelykuviin - kivaa keskiviikkoa :)

Kuvat Pinterest ja BoråsTapeter

Ja psst. Alla olevan kuvan penkki liittyy myös suunnitelmiin - voisiko patinoituneempaa enää olla, mutta silloinhan se onkin just sopiva ;)