Talokierroksella: työhuone

Talokierros jatkuu - tervetuloa yläkertaan! Talon yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta, varastotilaa ja wc. Tilaa meillä kyllä tosiaan piisaa. Siinä piilee kyllä hienoinen riski tällaiselle tavarahamsterille ;) 

Kutsutaan tätä esittelyssä olevaa huonetta työhuoneeksi, koska sellainen siitä on muodostumassa. Työhuoneeseen saavutaan suoraan portaikosta. Tämä huone on silloin joskus aikoinaan ollut keittiö ja toinen huone olohuone/makuuhuone. Tässä huoneessa on ollut vanha hella, mutta nyt sitä ei siis enää ole. Tästä huoneesta pääsee vessaan, lämpimään varastoon ja perinteiselle ullakolle. 

Tässä kuvassa viuhahtaa mun kuvausassistentti (tuossa peilissä näkyy hienoista liikettä), sillä tottahan toki hoidossa olleen koiran piti osallistua kuvaussessioon :D

Huoneen seinät on tapetoitu, lattiassa on (hehkeä) muovimatto ja katto on sitä valkoista levykattoa. Seinällä on iso palapeili, juuri sillä vastakkaisella seinällä, kun astutaan huoneeseen. Tuo peili on siitä jännä, että vaikka se on noin suuri, sitä harvoin varsinaisesti katsoo. Voisi nimittäin kuvitella, että sitä pelästyy joka kerta huoneeseen astuttua, että kuka himputti täällä huoneessa on mun lisäksi (puhumattakaan, että pelästyy itseään :D). Mutta mä en edes huomaa peiliä, hassua. Peili kaikessa kasarihengessään luo huoneeseen mukavasti tilantuntua, siinä se on oikein passeli.

Että siis työtila rakentumassa?

Jepulis, näin on tarkoitus. Hienovaraisesti (niinhän mä aina) ilmoitin miehelleni, että tästä tulee sitten mun huone. Olen haaveillut, että mulla olisi paikka, johon levittää kankaat ja muut tuunausprojektit. Että kaikki olisi yhdessä paikassa ja ne voisi jättää halutessaan levälleen odottamaan inspiksen jatkumista. No, ehkä me löydetään hälle vastapainoksi oma mancave jostakin ;)

Olen nyt roudannut tilaan vanhan Lundia-pöytäni ja pari Lundia-lipastoa. Lipastot maalasin viitisen vuotta sitten valkoisiksi, mutta pöytäsysteemi on ihan naturel. Jokin näissä Lundioissa on. Oon kasvanut niiden keskellä ja niitä hetkiä on todellakin ollut, kun hyllyt on tulleet korvista ulos. Että ei enää ikinä näitä. Mutta nyt ne tekee jonkinlaista takaisintuloaan mun elämään. Nää muutamat lipastot muistuu mun mieleen jo lapsuudesta. Muistan, että ne oli meidän eteisessä, joten ei niitä nyt vaan voi poiskaan laittaa. Ja toi pöytä on puolestaan just sopivan kokoinen. Tosin vähän maalissa, kun en sitä tyhmyyksissäni ole viitsinyt suojata. Maalaako pöydänkin sitten joskus, on sitten sen ajan kysymys. Nyt saa olla noin.

Kirjahylly oli tuossa jo ennestään ja siihen on kertynyt jo vaikka mitä kirjoista erilaisiin laatikoihin ja sälään. Isossa pärekorissa olisi tarkoitus säilyttää tuunausprojektien materiaaleja ja valkoisessa metallikorissa värikkäitä lankoja. Valkoinen metallikori taitaa olla tämän huoneen ainoa uutena ostettu. Sen löysin White on white -liikkeestä. Keinutuoli on mun meditaatio- ja ideointipiste.

Valaisin lipaston päällä odottaa ripustamista kattoon ja lattia oikein huutaa isoa mattoa. Ikkunaan ajattelin ommella jonkinlaisen verhon ja tyynynpäällisen materiaalikin odottaa jo valmiina. Että josko sen ompelukoneen saisi nyt vihdoinkin hyrräämään.

Seiniin haluan toki tapettia ja lattiankin mielellään uusisin. Mä olen niin paljon pyöritellyt erilaisia tapettimalleja ja värisävyjä, että työhuoneen kanssa lyö vähän tyhjää. Mulla oli kyllä jossain vaiheessa visio, että hakisin sävyjä Vallilan Kuiske-kankaasta. Mulla on sitä sopiva pala esim. verhoksi, kuvat löytyy täältä. Tulisi turkoosia, vihreää ja kellertävää. Valaisimet sopis ainakin tähän teemaan :) Mutta suunnitelmiin pitää kytkeä myös viereinen huone, josta on näillä näkymin tulossa romanttinen vierashuone. Että huoneet kuitenkin keskustelisi jollakin tavalla keskenään.

Niin, ja sitten tänne huoneeseen pääsee mun tuunaama nukkekoti. Sen kimpussa puuhailin muutama kesä sitten, mutta se jäi vähän kesken. Ehkä olis korkea aika saattaa tuo pienoissisustusprojekti päätökseen. Täällä olis sille hyvin tilaa. Voin sitten vihdoin esitellä tämän projektin.

Hmm, kyllähän näihin suunnitelmiin saa aikaa menemään, mutta ai että on hauskaa puuhaa. Näissä tunnelmissa hyvää torstaita, viikonloppu on jo ovella :)

Huoneessa on talon ainoa viherkasvi. Rohkeasti edelliset asukkaat sen mun hoiviin jättivät. Täytyy ihan tsempata, että kasvi pysyy huoneen asukkina vielä pitkään. Mun taidoilla tähän todellakin tarvitaan hieman tsemppiä.

Lisää lempparihuonekaluja

Nämä vanhat tuolit ovat minulle erityisen rakkaat. Sain ne mummoltani muutettuani ensimmäiseen omaan asuntoon. Tuolit ovat peräisin 50-luvulta ja saaneet jo muutaman kerran uuden verhoilun. Itse olen tykästynyt tuohon punaiseen verhoiluun, mun mielestä se sopii hyvin puuosien kanssa. Klassisen kauniit sanoisin.

Tällä hetkellä toinen tuoleista on makuuhuoneessa ja toinen aulassa. Vanhassa asunnossa ne pääsivät istumaan vierekkäin olohuoneessa, mikä olisi tietty nytkin optimitilanne.

Näistä tuoleista ja viime viikolla esitellystä pöydästä tuli muuten mieleen, että paljon on huonekalut muuttuneet sitten edellisen asunnon. Nykyisen asunnon tunnelma ja ehkä Kallio asuinpaikkanakin on tuonut sisustukseen ihan uuden vaihteen. Täällä ollaan suosittu enemmän vanhaa - huonekaluja, joissa on ajanpatinaa ja oma tarina. Ennen muuttoa pohdimme, mitä haluamme ehdottomasti ottaa mukaan uuteen kotiin. Molemmille tuli samat tavarat mieleen: keittiön pöytä, nämä esittelyssä olevat tuolit ja ehkä hieman yllättäen, pesukone :) Palataan tuohon pesukoneeseen joskus tarkemmin. 

Tänään tällaisia ajatuksia. Tulossa olevan syysmyrskyn johdosta on kuulemma hyvä pysyä sisätiloissa ja mullehan se sopii. Tässä sohvalla on ihan kiva löhöillä :) Muistetaan kaikki ottaa rennosti, joten eikun kivaa viikonalkua!

Varaston siivous

Kovin tyypillinen tilanne. Varastossa vallitsi niin sanottu hallittu kaaos. Tavaraa oli paljon, vaikkei nyt kuitenkaan ihan tuhottomasti, mutta sekin määrä täysin epäkäytännöllisessä järjestyksessä. Juuri se tavara, jota sillä hetkellä kaipasit, sijaitsi aina jostain kumman syystä siellä viimeisessä nurkassa kaiken muun roinan takana. Joka kerta edessä oli siis pienoinen purkuoperaatio. Yhtenä kauniina lomapäivänä päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Innoittajana siivoukseen oli toive saada varastoon itselleni työtila, jossa voisi puuhastella sadepäivinä tai ihan muutenkin vaan. 

Siitä se lähti, tavarat ulos ja harja käteen. Erinäinen määrä pölyä, hiekkaa, hämähäkinseittiä ja muutama tyhjä ampiaisenpesä. Aikamoisen mylläkän sain aikaiseksi, mutta lopulta kaikki asettui paikalleen. Työtilallekin löytyi tila ja vielä ihan ruhtinaallinen sellainen (työtilaksi löytyi vanha Lundian pöytä ja laatikosto). Nyt kaikella on oma paikkansa ja tavarat löytää ensi hakemalla. Pieni, tai no itse asiassa aika suurikin, ilo se on siisti varastokin :)

Projektina lamppu

Aulatilan (hallin) sisustaminen on työpöydän löytymisen jälkeen rehellisesti sanoen tyssähtänyt. Haasteeksi on osoittautunut löytää punaisen tuolin kaveriksi lukulamppu. Edellinen lamppu kun päätti irtisanoa työsopimuksensa pian paikkansa löydettyään. Eilen kuitenkin asiat alkoivat edetä. Piipahdin mökkimatkalla Katin Sisustusnavetassa Nummelassa. Siellä oli aarteita vaikka kuinka ja kas, löytyihän sieltä tällainen tiikkinen lampunjalka. Hieman tuunausta tämä vaatii, kuten mm. sähköpistokkeen vaihtoa ja varjostimen etsintää. Mutta matkalla ollaan, kiitos Katin avustuksen. Toivottavasti ensi sunnuntaina 19.5. on muuten kaunis ilma, sillä silloin Katin Sisustusnavetassa vietetään kesäkauden avajaisia. Sään salliessa lähden itsekin paikan päälle ja tällä kertaa otan kamerankin mukaan.

Musiikkia maestro

Köllötellessäni hallin sohvalla ja ihaillessani melko uutta kirjoituspöytääni muistin yhtäkkiä, että minullahan on radio kaapissa, joka voisi kuin voisikin sopia pöydälle. Eihän tuo radio nyt mikään merkkivempain ole eikä sitä rakastamaani teakia, mutta jokin siinä on. Retromaisuutta ainakin. Olkoot siinä ainakin tämän illan.

Lukunurkkaus

Hallin muutos alkaa hahmottua, tai itse asiassa sisustus on jo hyvinkin loppusuoralla. Suunnitelmissa oli ostaa tilaan divaani, mutta pyöriteltyäni huonekaluja ympäriämpäri huomasin, että sohva sopiikin oikein hyvin eteisestä katsottuna hallin vasemmalle seinälle. Ensin ajattelin, että sohva näyttää kyseisellä seinällä hieman nurkkaan ahdetulta, mutta sijoitettuani rahin sohvan eteen, tasapainotti se tilan. Nurkkauksesta tuli mun oma lukunurkkaus, ja se on ollut tänään kovassa koekäytössä. Vielä kun huutokaupasta huutamani kirjoituspöytä tuoleineen saapuu, on hallin sisustus valmis. En malttaisi millään odottaa.

Toinenkin lamppu on syttynyt

Olen ihan fiiliksissä. Taitaa käydä niin loistavasti, että huutokauppakolmikon kolmaskin lamppu on vihdoinkin löytänyt paikkansa. Mummolta saatu 1950-luvun tuoli on saanut parikseen metallisen hieman kultaan vivahtavan jalkalampun. Tässä nurkkauksessa kelpaa lueskella ja haaveilla. 

Lamppu on syttynyt

Hallissa on tapahtunut hienoista edistymistä. Muistin, että minullahan on vintillä lamppu aivan toimettomana. Se tuli viime keväänä huutokaupassa tavallaan kuin kaupan päälle. Yhden lampun huudolla sainkin kolme. Yksi lampuista on ollut ahkerassa käytössä, mutta nämä kaksi muuta ovat odottaneet sitkeästi esiintymisvuoroaan. Nyt tämä tummanharmaan metallikuvun omaava harjoittelee valaisemista yhdessä hallin nurkista. Sanoisin, että tyyliltään sopii hyvin kokonaisuuteen. Lampun jalan puuosa tosin hieman riitelee kalusteiden kanssa. Sille täytyy siis tehdä jotain, jos vielä lopullisessakin sisustusversiossa hyppää silmille. Mieleen tulee joko maalaus tai sitten rungon päällystäminen jollain materiaalilla. Miltähän punos tai nahka näyttäisi?

Hallin lipastot

Löysin eilen huutokaupasta kaksi lipastoa todella edulliseen hintaan (20 e/kpl). Itse asiassa se onkin hallin uudelleenmuokkauksen tavoite; uusi ilme edulliseen hintaan. Lopullisia paikkojaan lipastot eivät ole vielä löytäneet, toinen on tällä hetkellä tyylikkäästi ja käytännöllisesti keskellä hallin lattiaa. Alkuperäisenä ajatuksena oli maalata nuo kiiltävän mustiksi, jotta ne sopisivat paremmin asunnon värimaailmaan. Nyt en kuitenkaan ole enää varma ajatuksesta. Lipastot näyttävät nimittäin ihan kivoilta noinkin. Niissä näkyy elämä ja siitä pidän. Riippuu loppujen lopuksi paljolti siitä, millaisen pöydän ja tuolin löydän. Jos ovat lipastojen kanssa täysin eri tyylisuuntaa, pitää ottaa maalisuti esiin. Muuten sisustuksesta tulee melkoinen sillisalaatti. 

Kotioffice

Lehtipinoja, piirroksia, suunnitelmia, kirjoja ja erilaisia tarvikkeita on alkanut lojua epämääräisissä kasoissa ympäri huushollia. Siitä se ajatus sitten lähti. Tarvitsen itselleni selkeästikin työtilan. Kodissamme on ehkä hieman epäkäytännölliseksikin luokiteltava halli, jonka olen nyt päättänyt laittaa uuteen uskoon. Halli on läpikulkupaikka, johon on kerääntynyt sanotaanko vähän kaikenlaista. Suunnitelman laatiminen on jo kovassa vauhdissa, valmista tulee toivon mukaan pian.

Pinoja siellä, pinoja täällä. Näille pitää saada kunnon säilytystilat, mutta kaiken pitää kuitenkin olla helposti saatavilla.

Lähtötilanne. Kuva on otettu eteisestä päin. Vasemmalla on käynti olohuoneeseen ja oikealla on käynti makuuhuoneeseen. Hallissa on vuodesohva ja kaikenlaista muuta, kaikki toki tuiki tarpeellista. Halissa ollaan tuskin koskaan, ja tarkoitus onkin saada huoneelle selkeä käyttötarkoitus. Hallin väritys antaa suunnitelmalle tietyt puitteet, sillä pinnat saavat jäädä entiselleen.

Pohjapiirros on mittakaavassa 1:20, ja suunnitelma on pikku hiljaa hahmottumassa, ainakin se versio numero 1. Voin sanoa, että rullamitta ja mittatikku ovat olleet ahkerassa käytössä. Tämän hetkisessä suunnitelmassa on ajatuksena se, että eteisestä katsottuna oikealla seinustalla on työtila pöytineen ja tuoleineen ja vasemmalle seinustalle rakentuu nurkkaus, jossa voi löhöillen nautiskella olostaan. Huoneessa pitää myös olla säilytystilaa, josta huolen pitävät lipastot ja säilytysarkku.

Pala kangasta ja visio

Tämän kankaan väreissä, kuvioissa ja materiaalissa on jotakin kiehtovaa. Sain liikkeessä heti selkeän vision, miten aion kangasta käyttää. Nyt pitäisi vaan löytää sopiva tuoli, jonka selkänojan ajattelin verhoilla kankaalla. Tuolista tulee työtuolini. Jään mielenkiinnolla odottamaan tämän projektin etenemistä ja ennen kaikkea sen valmistumista.