Elämäni ensimmäinen vihersmoothie...

... ja siitä tuli oikeasti ihan hyvää. Tunnustan, että epäilyjä oli, mutta ne karisi smoothieta hörppiessä. Hieman kohtasin tosin vastoinkäymisiä kodinkoneiden kanssa, mutta sillähän nyt ei ollut mitään tekemistä itse juoman kanssa - tuli vaan säädettyä vähän pidemmän kaavan kautta.

Tässä ohje 4 annokseen (lasin koko 2 dl):

Ainekset

1 ruukku suomalaista tammenlehtisalaattia

1 (250 g) iso omena

1 dl tuoretta minttua tai sitruunamelissaa (käytin sitruunamelisaa)

1 (150 g) banaani

n. 100 g kurkkua

1 rkl limetinmehua

n. 4 dl vettä

Valmistus (alle 15 min - siis ilman säheltämistä :)

1. Revi salaatti tehosekoittimen tai monitoimikoneen kulhoon. Poista (kuoritusta) omenasta siemenkota, paloittele ja lisää omena kulhoon. Lisää joukkoon myös minttu, kuorittu banaani sekä paloiteltu kurkku. Anna koneen käydä täydellä teholla, kunnes seos on hienoa.

2. Lisää seokseen limetinmehu ja lisää vettä vähän kerrallaan, kunnes seos on sopivan paksua. Tarkista maku ja tarjoa vihersmoothie kylmänä aamu- tai välipalana.

Ohje on otettu täältä ja se on k-ruoka.fi -tuotantoa.

Kippis ja herkuttelemaan!

Menu: avokadopasta

Tänään on tullut otettua kyllä todella rennosti. On luettu, pelattu, juteltu kaikesta maan ja taivaan välillä ja tehty ruokaa. Tuo viimeisin oli ehkä sellainen suurin uroteko ja ponnistus tälle päivälle :)

Menu koostui tänään avokadopastasta. Olen siihen aivan ihastunut - ja nimenomaan juuri siihen avokadopastaan, joka jokin aika sitten nousi suureksi hitiksi. Löydät alkuperäisen ohjeen täältä. Me ollaan tehty tästä hieman sovellettua versiota. Chiliä ei ole käytetty ja yrtteinä ollaan käytetty vain korianteria ja juustona parmesaania. Kaikkia aineksia ollaan laitettu melko luovasti - ohjeen mukaan kannattaa kuitenkin mennä pastaa ensimmäistä kertaa tehdessä. Lisukkeeksi tein pienen yksinkertaisen salaatin. Salaatin pesussa olen tykästynyt salaattilinkoon - on muuten mitä mainioin kapistus. Jättää salaatin mukavan rapsakaksi. Omani olen ostanut Ikeasta.

Nyt ei kun herkuttelemaan. Nautitaan sunnuntaista!

Hyvää uutta vuotta

Hyvää uutta vuotta sinulle lukijani :) Toivon sinulle rutkasti onnea vuodelle 2015.

Täällä uusi vuosi vaihtui mukavissa tunnelmissa ystävien seurassa. Meitä asuu jokunen samoilla seuduilla ja siitä innostuneena ollaankin muutaman vuoden ajan tehty niin, että vietetään iltaa yhdessä kokkaillen. Idea on siis se, että syödään alkupalat jonkun luona, pääruoka toisen luona ja jälkiruoka kolmannen. Tästä on tullut varsin hauska tapa. Jokaisella on siis jokin kokkausprojekti tai sitten huolehtiminen juhlajuomista. Tänä uutena vuonna päätettiin olla poikkeuksellisesti yhdessä paikassa ja paikaksi valikoitui meidän kortteeri. Iltaa vietettiin kuitenkin tuttuun tapaan nyyttärihengessä. Kyllä tuli massut taas täyteen herkuista - kiitokset kaikille! Bonuksena omalla kohdallani oli se, kun pääsin kattamaan pöydän :)

Tiskausprojekti kuuluu aina seuraavan päivän hommiin - ja siitä olen juuri kunniakkaasti selvinnyt. Tiskatessa tosin huomasin, että tinat jäi valamatta, vaikka olin ne pöydälle valmiiksi nostanut. No, seuraavissa juhlissa sitten. Loppupäivän ajattelin pyhittää lötköttelylle. Aika mainio tapa käynnistää tämä uusi vuosi. Rentoa päivää :)

Hyvä ruoka parempi mieli

Vuodet vierii eikä muutosta ruoanlaittosaralla ole pahemmin ollut havaittavissa. En usko, että kyse on siitä, ettenkö osaa, vaan enemmänkin innostuksesta tai siis sen puutteesta. Muutettuamme nykyiseen kotiimme, josta tulee kuluneeksi kohta kolme vuotta, koin kahden viikon kestävän kokkauskohtauksen. Luin reseptejä ja suunnittelin kauppalistoja. Jaksoin nähdä vaivaa ja silloin oikeesti tykkäsin patojen äärellä hääräilystä. Ja sain oikeinkin hyvää palautetta tuotoksistani. Siihen se sitten kuitenkin hyytyi. Se innostus. Kumma juttu. 

Melkein vuosi sitten (kyllä, siitä tulee kohta jo vuosi), ostimme joululahjaksi itsellemme Sarpanevan valurautaisen padan. Sen Klassikon. Päätimme, että tästä se lähtee - herkut Hakaniemen kauppahallista ja pata porisemaan. Taustaksi voin kertoa, että koimme itsenäisyyspäivänä hienoista häpeää siitä, että kaverimme joutui tuomaan oman padan mukanaan, kun teimme ruokaa yhdessä. No, ei se siitä lähtenyt. Mutta nyt olen vakaasti päättänyt, että otetaan uusi yritys. Ei muistella menneitä, vaan suunnataan katse tulevaan. Otetaan edes vähän innokkaampi ote kokkailuun.

Mutta jossei tästäkään tule mitään, niin onhan tuota pataa ainakin hieno katsella :) Leppoisaa sunnuntai-iltaa kaikille!