Vähän erilainen omakuva

Viikonloppuna tein tietoisen päätöksen olla mahdollisimman vähän koneella ja ennen kaikkea netissä pörräämässä. Sitä välillä huomaa ja oikein hätkähtää, miten suuri osa päivästä menee tihrustaessa ruutua. Ja kun se olisikin vain tietokone, mutta kun löytyy ne tabletit ja kännykätkin. Mutta päätin keskittyä lukemiseen, kutomiseen, piirtämiseen (koulujuttuja :), ulkoiluun ja ylipäänsä rentoon haahuiluun.

Päätinpä myös hieman askarrella. Tavoitteena oli tehdä omakuva kollaasitekniikalla lehtiä hyödyntäen. No, tällainen siitä sitten tuli. Saanko esitellä, tässä olen minä. Teemana on väriä elämään - sillä värikäs tästä tosiaan tuli. Se ei kyllä ollut alunperin tarkoitus, mutta niin siinä vaan kävi. Pohdin jälkikäteen, että miksi. Syynä lienee varmasti kiinnostukseni värejä kohtaan, mutta myös toive ja halu löytää omat sisäiset värit ja tuoda ne esille. Olla aidosti ja oikeasti juuri se, kuka olen. Liian usein sortuu pohtimaan, mitä muut ajattelee - tärkeintä on kuitenkin olla oma itsensä. Se riittää.

Kokosin kuvaan itselle tärkeitä ja rakkaita asioita: perhe, ystävät, koti, yhdessäolo, luonto, mökki, kesä, vanhat kivitalot, sauna, kylpy, takkatuli, vesi, kukat, kauneus, runsaus, värikkyys, rentoilu, nautiskelu, yllätyksellisyys, oma tahto, rauhallisuus, antiikki ja vintage, salainen puutarha, kuplivuus - rakkaus. 

Näissä tunnelmissa, aurinkoista maanantaita!

PS. Mä muistin tätä tehdessä, miten paljon pidin nuorempana korttien teosta, jotka tein juurikin samalla tyylillä. Samalla palautui mieleen sekin, että tein aikoinaan mummolle ja papalle 70-vuotislahjoiksi kuvakollaasit heistä ja heidän lastenlapsista. Ja muistan myös sen tunteen, miten intoa puhkuen noita juttuja tein. Tuntui suorastaan käsinkosketeltavasti, että tavoitin jotain sellaista, mikä on ollut vuosia piilossa. Voin sanoa, että ilmassa oli uudelleentapaamisen riemua :)