Säilytystilaa kellarikerrokseen

Ihan niin vauhdikkaasti ei ole bloggaus lähtenyt käyntiin kuin olisin toivonut, mutta hiljaa hyvä tulee. Tällaisena rauhallisena sunnuntaipäivänä siivoamisen, ruoanlaiton ja lenkin jälkeen on varsin hyvä esitellä kellarikerrostamme. Otetaan nyt pieni kurkistus sinne säilytystilojen muodossa. Kellarikerroksessa sijaitsee kodinhoitohuone sekä sauna, pesutilat ja pukuhuone. Lisäksi portaikon alatasanteella on jonkin verran luppotilaa.

Pitkään pohdin, että onko mitään järkeä, että pesen pyyhkeet kodinhoitohuoneessa ja kuskaan puhtaat  pyyhkeet makuuhuoneen kaappiin säilytykseen. Että eikö olisi järkevämpää, että ne pysyisivät aina kellarikerroksessa, kun niitä siellä kuitenkin käytetään. Ja kun tilaa säilytyskalusteellekin olisi. Tämän pohdinnan tuloksena metsästin oikeanlaista kaappia. Visiossa on oli puinen vanha kaappi, jonka olisi tarpeen mukaan voinut tuunata. Silmäilin myös metallisia kaappeja. Asuntomessureissulla Porin sisustusliikkeitä tutkiessa bongasin upean kaksiovisen vihreän metallikaapin, mutta koska sitä olisi ollut ehkä hieman vaikea kuljettaa junassa, jouduin luopumaan ideasta :) Sitten silmiin osui Ikean metallinen Ivar-kaappi. Ei ehkä täysin sitä mitä hain, mutta juuri oikean kokoinen. Väriä kaapilla olisi saanut olla, mutta ainahan kaapin voi maalata, jos niikseen tulee. Ja käyttöä kaapille löytyy muualtakin, jos vielä sopivampi sattuisi osumaan kohdalle. Nyt toivon ja odotan, että kaapin päällä oleva muratti kasvaisi ja alkaisi "valua" kauniisti kaapin sivuja pitkin. Se toisi kaapille vähän pehmeyttä. (PS. Ei kasvanut, joten jotain muuta pitää keksiä)

Toinen kipupiste löytyi portaikon alatasanteelta. Siellä sijaitsi entuudestaan arkkupakastin, joka siirrettiin sinne isomman remontin yhteydessä (ennen pakastin oli kuistilla). Lisäsäilytystilaa kaipasin mm. tyhjille pakasterasioille, joita on vuosien varrella kertynyt melkoinen määrä. Hankin tilaan Ikean Hyllis-hyllykön, johon mahtuu kätevästi pari isoa laatikkoa. Laatikot syövät sisäänsä melkoisen määrän pakasterasioita, joten tavoite saavutettu. Tässäkin tosin hieman mietin vielä, että haluaisinko hyllyköstä mustan, mutta katsotaan nyt miten silmät tuohon tottuu.

Kolmantena kengille valmistui pienellä tuunauksella kenkäkori. Pari vanhaa koria päällekkäin ja alimmaiseen pyörät alle. Toimii. Tämäkin.

Mukavaa sunnuntain jatkoa!

Aurinkoiset kesäjuhlat

Kesän alussa pidimme maallamme kesäjuhlat. Iloksemme todella moni ystävistämme pääsi  paikalle ja saimme nauttia yhdessä kauniista kesäpäivästä. Muistelen juhlia suurella lämmöllä. Onni on ystävät <3

Juhlien ajankohta lyötiin lukkoon talvella, joten keväällä oli hyvin aikaa miettiä pihan kalustusta ja tarjoiluita. Yhtenä sateisena viikonloppuna nikkaroin pari pöytää ja tästä innostuneena päätimme koota pihalle pitkän pöydän yhdestä itse nikkaroidusta pöydästä ja levystä pukkijalkojen päällä. Lakanat pöytäliinoina sitoivat pöydän yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Toisella puolella pöytää oli itse nikkaroitu penkki, mutta muuten tuolien virkaa toimittavat jakkarat. Pöytä aseteltiin niin, että pöydän äärestä jokainen pääsi nauttimaan järvinäkymistä. Oleskelupaikkoja oli muuallakin pihalla, mutta loppujen lopuksi pitkä pöytä oli oikein hyvä idea. Se kokosi porukan hyvin yhteen.

Pihavaraston olin sisustanut tarjoilu- ja oleskelutilaksi. Mustat lakanat verhoina valoineen toimivat taustana tilalle, ja vanhat kalusteet sekä raffit lautaiset seinät toivat oman silauksen rouheaan sisustukseen. Toimme tilaan myös vanhan jääkaappimme, mikä olikin oikein toimiva ratkaisu - lisäkylmätilaa kun tarvitaan juhlissa aina. Varsinainen ruokatarjoilu hoidettiin sisältä keittiöstämme. Jääkaapista on pakko kertoa hauska yksityiskohta. Näppäränä olin askarrellut jääkaapin oveen kyltin. Mieheni seuraavana päivänä hienovaraisesti huomautti, että olinko huomannut, että siemailimme kyltin mukaan "kultaisia juomia" (gold drinks). Kultaisia tai kylmiä, eikö tuo nyt ole aika sama :D

Pihalle olin hankkinut varmuuden vuoksi pari katosta, mutta niitä ei onneksi tarvittu, sillä aurinko helli meitä koko päivän ja iso saarni suojasi liialta lämmöltä. Illalla sytytettiin kynttilät ja kääriydyttiin peittoihin, sen verran viileää silloin vielä oli. 

Jäi tunne, että kaikki viihtyivät ja se oli ja on aina kaikista tärkeintä. Ihanat juhlat, kerta kaikkiaan. 

Pitsivillitys

Pitäisiköhän huolestua. Olen nimittäin ihan pöhkön innostunut pitsiin. Eihän villityksessä sinänsä ole mitään hassua, mutta kun päässäni soi muinaiset sanat, jotka vaihdoimme äitini kanssa. Totesin äidilleni eräänä jouluna, että siinä vaiheessa, kun hän alkaa virittää ikkunoihin pitsiverhoja, alan huolestua. Toisin sanoen siinä vaiheessa katson hänen tulleen vanhaksi. Tämä päässäni siis mittailen itseäni, että nytkö se hetki on sitten tullut minulle. Olen tullut vanhaksi? En tunnusta enkä myönnä. Ja sitä paitsi ajat ja ajatukset muuttuvat. Nih. Nyt ottaisin riemulla vastaan pitsiverhot (varsinkin sellaiseen ihanaan vanhaan puutaloon :). Hullaannuin pitsiin ja varsinkin pitsiverhoihin lopullisesti Loviisan vanhoissa puutaloissa. Kuvia noista ihanuuksia löytyy täältä.

Tarinat ja pohdinnat kuitenkin sikseen, ja katse pitsiostoksiin. Olen tehnyt hyviä pitsilöydöksiä Töölössä sijaitsevasta Vinttikamarista. Mukaan lähti jos jonkinlaista pitsiliinaa, ihan kyllä hymyilytti. Ajatuksena olisi, että pitsiliinat päätyvät joku päivä tyynynpäällisten koristeeksi. Tyynyt ovat jo valmiina, nyt vaan suurehkona haasteena on enää se, että saan ommeltua liinat tyynyihin kiinni (käsinompelu kun ei ole ihan mun juttu). Kun tämä tapahtuu, voin todeta, että pienellä muutoksella aivan erinäköiset tyynyt, eikös.

Öhöm, tässä ne muut ostokset...

Mutta palataan vielä Loviisaan, sillä sieltähän tämä pitsihulluus pääsi valloilleen. Kirppiksiltä tarttui mukaan luonnonvaalean pitsiliina ja kaksi oranssia pyöreää pitsiliinaa. Oranssien pitsiliinojen olisi tarkoitus yllä mainittuun tapaan päätyä joku päivä tyynynpäällisten koristeeksi. Tämä siis tapahtuu sitten kunhan löydän sopivat tyynyt, puhumattakaan siitä ompelu-urakasta. Mutta riemuitsen jo tässä vaiheessa siitä, että tyynyt ovat joku päivä valmiita.