Tunnelmasta toiseen

Elämä on siirtymistä tunnelmasta toiseen. On iloa ja sitten surua. Sellaisia nämä viime päivät ovat olleet. Olen iloinnut, kun olen saanut touhuta unelmani parissa - tehdä sisustussuunnitelmia. Ilon alle olen kuitenkin kätkenyt surun, joka kohtasi minua muutama viikko sitten. Rakas isoisäni nukkui pois. Eilen saatoimme hänet viimeiselle matkalle ja annoin surun vyöryä päälle. Kovaa se tulikin, suru ja ikävä. Pappa <3

Tänään olen yrittänyt etsiä jälleen sitä iloa. Olen siinä melko hyvin onnistunutkin, mutta minulla onkin ollut siinä hommassa "apuvoimia" - onhan päivään mahtunut paljon uutta ja ihmeellistä. Istun tällä hetkellä huoneessa, talossa, johon olen haaveillut pääseväni koko kesän. Ehkä tiedostamattani tosin jo useamman vuoden ajan. Ja nyt kun olen täällä, tuntuu kuin olisin ollut täällä aina. Hassu ja kummallinen tunne. Kuuntelen hiljaisuutta, keitän teetä ja sytytän kynttilän. Mystistä, mutta sellaiseksi se saa nyt tänään jäädä. Nähdään pian, kerron sitten, mistä on kyse ja missä olen. 

Rauhallista iltaa!