Kesäkausi tuli virallisesti avattua viikonloppuna. Voi sitä ihanan jännittävää ja malttamatonta tunnetta, mikä valtaa joka kerta autossa, kun nokka käännetään viimeiselle tienpätkälle ja päästään kurvailemaan tuota mutkaista tietä. Ja kun perille päästiin, huokailin tyytyväisyydestä. Huokailin tyytyväisyydestä, vaikka edessä oli siivous.
Mökki siivottiin rivakalla tahdilla ja samoin sauna. Siivouksen jälkeen ja ensimmäisten liekkien räiskyessä takassa mielen valtasi tuttu tunne. Ihan kuin viime kerrasta mökillä olisi kulunut vain hetki. Kuin kaikki olisi jatkunut siitä, mihin viime tapaamisella jäätiin. Juurihan minä täällä olin. Olo oli tuttu, turvallinen ja rauhallinen.
Mökin rauhassa tunnen olevani levollinen. Siellä myös inspiroidun. Kuljin kännykkä kädessä ja räpsin kuvia. Ulkona sammaleen vihreä pehmeys ja kivien harmaus lumosi. Tunnelma oli seesteinen. Järvi tyyntyi lauantaina sateen jälkeen ja ilmassa oli ripaus taianomaisuutta. Onneksi pääsen mökille pian taas uudelleen.
Mukavaa maanantaita :)
PS. Lataan kuvia (kiihtyvällä) tahdilla instgramiin, klik, (nämäkin kuvat löytyvät sieltä), joten sielläkin kannattaa piipahtaa, jos sinulla on siihen mahdollisuus. Tarkoitus on saada tähän blogin oikeaan laitaan myös näkymä instasta, jotta kuvia tulee näkyviin myös tänne blogin puolelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti