Pin it

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Jäähyväiset mökille


Olen unelmoinut, olen tunnelmoinut, olen rakastanut. Olen nauttinut, olen ollut innostunut. Olen visioinut ja kokenut iloa nähdessäni omien kätteni jäljet. Olen kulkenut yhdessä mökkini kanssa pienen elämänmakuisen taipaleen. 

Olin koko viime kesän isojen päätösten äärellä. Löysin unelmieni talon, keltaisen rintamamiestalon. Olen enemmän kuin onnellinen. Mutta niinhän se menee, että voidakseen saada uutta, on voitava ja osattava myös luopua. Helppoa se ei kuitenkaan ole ollut. Mieli on kovin haikea, sillä rakas mökkini on tällä viikolla löytänyt itselleen uudet omistajat.


Mökkitunnelmista vielä muutama sananen. Terassi on ollut mökin the paikka. Sinne olen monesti kuvitellut ja ajatuksen voimalla itseni siirtänyt, kun elämä on käynyt turhan hektiseksi. Olen kuvitellut puiden huminan ja lintujen laulun. Ja maiseman järvelle. Rantasaunassa olen nauttinut makoisista löylyistä ja järven läheisyydestä. Saunomaan olen päässyt vaikka keskellä viikkoa, mikä on ollut aivan huippua. Pihaa raivatessa olen kokenut suurta tekemisen meininkiä. Kaikin puolin, olen nauttinut täysillä.

Kiitos mökille niistä monista ihanista hetkistä, joita olet minulle tarjonnut. Ja etenkin siitä mahtavasta tunteesta, että arki on jäänyt kauas taakse heti pihalle saavuttua. Toivon sydämestäni, että mökki tuo uusille omistajille yhtä paljon iloa ja onnentunteita kuin mitä se on minulle tuonut.

Jos mökkiä voisi halata, halaisin <3


tiistai 2. helmikuuta 2016

Alkuvuoden tunnelmia







Niin siinä nyt on vaan käynyt. Kamerasormi ei ole ollut herkässä eikä pahemmin runosuonikaan. Hiljaista on blogin puolella ollut, ihan kuulkaas harmittaa. 

Mutta minkäs teet, ajatukset ovat olleet toisaalla. Tuntuu, että olen jonkinlaisessa kummallisessa välitilassa. Jäin vuosi sitten opintovapaalle ja voi että miten pitkältä edessä oleva aika silloin tuntuikaan ja miten lyhyeltä tuo aika nyt oikeasti tuntuu, kun vuosi on kulunut. Olen palaamassa töihin kuukauden päästä. Tuntuu, että mun aivot ei oikein osaisi päättää, mitä nyt kuuluu tehdä ja ajatella. Toisaalta ajatukset on vahvasti opiskelussa, onhan mulla vielä loppusuora edessä (kaikki näyttötutkinnon suoritukset tekemättä, iik, jännittää), mutta toisaalta ajatukset seikkailee jo töissä, kun olen siellä muutaman päivän käynyt tunnelmaa tunnustelemassa ja aistimassa. Pieniä juttuja kokonaiskuvassa, mutta suuria mulle. Järjestyksen ihmisenä odottelen malttamattoma, että ajatukset asettuu riviin. Ja kyllähän ne joku päivä asettuu, tiedän sen. Mutta on varmasti parempi antaa ajatusten nyt vaeltaa hetki rauhassa. 

Mukavaa helmikuun alkua :)


sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Koukuttavaa





Tee se itse meininki jatkuu. Mä olin pitkään suunnittelut virkkaamisen aloittamista, ja ennen joulua sitten aloitin. Olin ostanut alennusmyynnistä monta kerää trikookudetta jo hyvä tovi sitten, ja kirjakin oli valmiina haasteeseen. Olin joskus, kröhöm kolmisenkymmentä vuotta sitten (apua!), harjoitellut ketjusilmukoita. Hämärä mielikuva on, että olisin saattanut patalapunkin tehdä, mutta ehkä en sittenkään. Mutta nyt, mitä päättää hän. Patalappu olis voinut olla ihan hyvä aloituskappale, mutta ehei, matto piti saada :D Mulla ei ollut mitään hajua, miten kauan sellasen tekemiseen menee, mutta vankka uskomus oli, että kaiken muun touhun ohella saisin tämänkin jouluksi valmiiksi. Ja sainhan minä. Tosin tunnustan, että tässä kävi matkan varrella kovin perinteisesti. Kyllähän ohjeissa neuvottiin tarkistamaan silmukoiden lukumäärä matkan varrella, mutta uhmasin ohjeita ja huonosti kävi. Reilussa puolessa välissä totesin, että matto on kaventunut, ja pahasti olikin. Jouduin purkamaan noin 1/3 tekeleestä, mutta kyllä se kannatti. Lopputulos oli enemmän suorakaiteen muotoinen kuin mitä se muuten olisi ollut. Jei, tästä saavutuksesta annan kyllä itselleni pienen papukaijamerkin ;)

Matto on nyt talomme yläkerrassa pienen wc:n lattialla. Tykkään maton väreistä ja niitähän matossa riittää. Pinta on mukavan eläväinen ja rakenteeltaan tarpeeksi jämäkkä lattialle. Toisenlaista alustaa vasten värit tulisivat varmasti vielä kauniimmin esille, mutta eikös tuo nytkin näytä jo ihan kivalta?

Värikästä sunnuntaita :)

tiistai 12. tammikuuta 2016

Muistoissa kuusipuu




Joulusta tai joulukuusesta ajattelin muutaman sanasen sanoa, vaikka joulu nyt jo menikin. Mutta koska olen (edelleen) niin tohkeissani ennen joulua vallinneesta tee se itse -meiningistä, kirjoitan tämän jutun. Sain tänä jouluna nimittäin innon tehdä itse joulukuusen koristeet. Mulla oli selkeä visio siitä, mitä haluan. Kuusen koristelussa olisi teemana vihreä (aika yllättävää) ja valkoinen höystettynä ripauksella hopeaa ja kultaa. Voisi sanoa, että väreihin hullaantuneelta kovinkin hillitty visio ja suunnitelma.

Sitä kohti kuitenkin etenin ponnekkaasti. Tein kahdenlaisia koristeita - toiset Fimo-massasta "leipoen" ja toiset vanhoista kuusenkoristeista tuunaten. Massan kanssa mulla kävi vähän ohrasesti, sillä olin vahingossa ostanut savenväristä massaa. Mutta ei hätä ollut sennäköinen, maalilla siitä selvisi. Meni vaan vähän enemmän aikaa (ja sitähän tietty ennen joulua yleensä löytyy ;).

Sydän- ja tähtikoristeet





Ohjeet
  1. Kaulitse massa ohueksi levyksi ja tee haluamillasi muoteilla kuviot.
  2. Tee reikä ripustusnarua varten ja painele esim. Kastehelmi-kipolla kuviot koristeen pintaan. 
  3. Anna massan kuivua huoneenlämmössä. Massa kovettuu itsestään noin vuorokaudessa kahdessa. 
  4. Maalaa koristeet. Mun tapauksessa jouduin siis maalaamaan nämä vielä valkoisella askartelumaalilla pariin kertaan. Maalia sattui onneksi löytymään kaapin perukoilta. Jos massa on oikean väristä, ei tätä vaihetta siis tarvita.
  5. Laita koristeisiin ripustusnarut. Mä käytin ripustusnaruna ohutta juuttinarua.
  6. Valmis. 

Pallokoristeet




Ohjeet
  1. Maalaa vanhat koristepallot esim. kalustemaalilla. Jos maalia on tarpeeksi, kannattaa pallot kastaa maaliin. Mulla ei ollut maalia niin paljon, joten pensselillä sudin ja sain kyllä aikaiseksi muutamat valumat, mutta ei se loppujen lopuksi haitannut. 
  2. Anna pallojen kuivua rauhassa - huom. palloille kannattaa etukäteen virittää paikat, jossa ne voi vapaasti kuivua osumatta mihinkään. Mulla palloja roikkui mm. pyykinkuivaustelineestä.
  3. Maalaa pallot tarpeen mukaan toiseen kertaan. Mä maalasin pallot toisen kerran samaisella askartelumaalilla kuin massasta tehdyt koristeetkin. 
  4. Liimaa koristenauhaa pallojen ympärille. Mulla oli selkeä visio pitsistä pallojen ympärillä ja sitä onneksi löysinkin. Löysin myös kultaista koristenauhaa, joten osaan tuli sitten sitä. 
  5. Valmis.

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Ihanuus pöydällä







Metsästin pitkin syksyä pöytäliinaa meidän talon keittiöön. Kiersin vaikka kuinka monet kirpparit. Etsinnässä oli värikäs (ei kuitenkaan liian kirjava) ja riittävän suuri liina, ja tietenkin edullinen sellainen. Sitten eräänä päivänä äitini lähetti minulle kuvan kankaasta ja kysyi, että haluanko tällaisen liinan. Marimekon vihreästä Tulipunainen-kankaasta tehdyn liinan. Että haluanko. Melkein huusin, että kyllä! Mulle tänne ja heti! Ah, voitte kuvitella sitä onnea. Liina ja vielä täysin oikea sellainen oli löytynyt. Ja sopii aivan täydellisesti meille. Kiitos äiti <3




perjantai 8. tammikuuta 2016

Kauniita unia






Hyvää alkanutta vuotta 2016 <3

Loppuvuosi meni sen verran touhukkaasti, että alkuvuoden muutamat ensimmäiset päivät tulikin sitten nollattua. Ja ihan totaalisesti tulikin. Muutaman kerran kysyin itseltäni, että voiko ihminen katsoa leffoja putkeen tuntitolkulla? Ja jatkaa sitä pari päivää putkeen? No, ihan selkeesti näköjään voi. Ihan kevyesti. Suurin ponnistus noina muutamana päivänä oli pitsan hakeminen :D Suorastaan liian rentoa, tiedän. Mutta ai että teki hyvää. Seurauksena löysäilystä on sitten ollut koneiston äärimmäinen käynnistysvaikeus. Pikkuhiljaa koneisto kuitenkin käynnistyy - yksi elonmerkki on, että olen vihdoinkin täällä blogin parissa, viime jutusta kun onkin jo tovi. Joten kyllä se tästä - uusi vuosi ja uudet kujeet, eikös se niin mene ;)

Mutta aiheeseen. Oli tällä jutulla ihan jokin pointtikin. Halusin näyttää teille muutaman kuvan meidän talon yläkerran vierashuoneesta. Näihin kuviin mahtuu paljon ihania muistoja. Muistoja joulusta. Huomaan, että siellä mun mieli vieläkin seikkailee, joulussa. Joulussa oli jokin ihan oma taika, jonka tunnelma jäi syvälle sydämeen. Tuntuu, että tunnetta voisi melkein koskettaa. Vietettiin ensimmästä joulua meidän keltaisessa talossa, ja saatiin vieraaksi mun vanhemmat ja veli. Olin innoissani heidän läsnäolosta, ja voin sanoa, että oli ihanaa saada ensimmäiset yövieraat yläkerran huoneisiin. Tuntui, että talo heräsi vielä enemmän eloon. 

Vierashuoneessa on nyt kaikki oleellinen. On kunnon sänky, yöpöydät ja kaunis peilipöytä. Söpöjä valaisimia, matot lattioilla ja verhotkin ikkunoissa. Alkovissa on vielä kolmannellekin nukkumapaikka (tunnelmakuva alla). Mä olen niin tyytyväinen, että yläkerran vierashuone ehti valmistua tuohon kuosiin sopivasti jouluksi. Ja mikä parasta, siellä sai kuulemma oikein hyvät unet - aivan ihanaa. Näissä hempeissä joulumuistelotunnelmissa, mukavaa perjantaita :)

PS. Jos haluat kurkata vierashuoneen ennen kuvia, löydät ne täältä.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...