Pin it

torstai 29. lokakuuta 2015

Talokierroksella: työhuone



Talokierros jatkuu - tervetuloa yläkertaan! Talon yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta, varastotilaa ja wc. Tilaa meillä kyllä tosiaan piisaa. Siinä piilee kyllä hienoinen riski tällaiselle tavarahamsterille ;) 

Kutsutaan tätä esittelyssä olevaa huonetta työhuoneeksi, koska sellainen siitä on muodostumassa. Työhuoneeseen saavutaan suoraan portaikosta. Tämä huone on silloin joskus aikoinaan ollut keittiö ja toinen huone olohuone/makuuhuone. Tässä huoneessa on ollut vanha hella, mutta nyt sitä ei siis enää ole. Tästä huoneesta pääsee vessaan, lämpimään varastoon ja perinteiselle ullakolle. 




Tässä kuvassa viuhahtaa mun kuvausassistentti (tuossa peilissä näkyy hienoista liikettä), sillä tottahan toki hoidossa olleen koiran piti osallistua kuvaussessioon :D


Huoneen seinät on tapetoitu, lattiassa on (hehkeä) muovimatto ja katto on sitä valkoista levykattoa. Seinällä on iso palapeili, juuri sillä vastakkaisella seinällä, kun astutaan huoneeseen. Tuo peili on siitä jännä, että vaikka se on noin suuri, sitä harvoin varsinaisesti katsoo. Voisi nimittäin kuvitella, että sitä pelästyy joka kerta huoneeseen astuttua, että kuka himputti täällä huoneessa on mun lisäksi (puhumattakaan, että pelästyy itseään :D). Mutta mä en edes huomaa peiliä, hassua. Peili kaikessa kasarihengessään luo huoneeseen mukavasti tilantuntua, siinä se on oikein passeli.




Että siis työtila rakentumassa?

Jepulis, näin on tarkoitus. Hienovaraisesti (niinhän mä aina) ilmoitin miehelleni, että tästä tulee sitten mun huone. Olen haaveillut, että mulla olisi paikka, johon levittää kankaat ja muut tuunausprojektit. Että kaikki olisi yhdessä paikassa ja ne voisi jättää halutessaan levälleen odottamaan inspiksen jatkumista. No, ehkä me löydetään hälle vastapainoksi oma mancave jostakin ;)

Olen nyt roudannut tilaan vanhan Lundia-pöytäni ja pari Lundia-lipastoa. Lipastot maalasin viitisen vuotta sitten valkoisiksi, mutta pöytäsysteemi on ihan naturel. Jokin näissä Lundioissa on. Oon kasvanut niiden keskellä ja niitä hetkiä on todellakin ollut, kun hyllyt on tulleet korvista ulos. Että ei enää ikinä näitä. Mutta nyt ne tekee jonkinlaista takaisintuloaan mun elämään. Nää muutamat lipastot muistuu mun mieleen jo lapsuudesta. Muistan, että ne oli meidän eteisessä, joten ei niitä nyt vaan voi poiskaan laittaa. Ja toi pöytä on puolestaan just sopivan kokoinen. Tosin vähän maalissa, kun en sitä tyhmyyksissäni ole viitsinyt suojata. Maalaako pöydänkin sitten joskus, on sitten sen ajan kysymys. Nyt saa olla noin.

Kirjahylly oli tuossa jo ennestään ja siihen on kertynyt jo vaikka mitä kirjoista erilaisiin laatikoihin ja sälään. Isossa pärekorissa olisi tarkoitus säilyttää tuunausprojektien materiaaleja ja valkoisessa metallikorissa värikkäitä lankoja. Valkoinen metallikori taitaa olla tämän huoneen ainoa uutena ostettu. Sen löysin White on white -liikkeestä. Keinutuoli on mun meditaatio- ja ideointipiste.

Valaisin lipaston päällä odottaa ripustamista kattoon ja lattia oikein huutaa isoa mattoa. Ikkunaan ajattelin ommella jonkinlaisen verhon ja tyynynpäällisen materiaalikin odottaa jo valmiina. Että josko sen ompelukoneen saisi nyt vihdoinkin hyrräämään.

Seiniin haluan toki tapettia ja lattiankin mielellään uusisin. Mä olen niin paljon pyöritellyt erilaisia tapettimalleja ja värisävyjä, että työhuoneen kanssa lyö vähän tyhjää. Mulla oli kyllä jossain vaiheessa visio, että hakisin sävyjä Vallilan Kuiske-kankaasta. Mulla on sitä sopiva pala esim. verhoksi, kuvat löytyy täältä. Tulisi turkoosia, vihreää ja kellertävää. Valaisimet sopis ainakin tähän teemaan :) Mutta suunnitelmiin pitää kytkeä myös viereinen huone, josta on näillä näkymin tulossa romanttinen vierashuone. Että huoneet kuitenkin keskustelisi jollakin tavalla keskenään.

Niin, ja sitten tänne huoneeseen pääsee mun tuunaama nukkekoti. Sen kimpussa puuhailin muutama kesä sitten, mutta se jäi vähän kesken. Ehkä olis korkea aika saattaa tuo pienoissisustusprojekti päätökseen. Täällä olis sille hyvin tilaa. Voin sitten vihdoin esitellä tämän projektin.

Hmm, kyllähän näihin suunnitelmiin saa aikaa menemään, mutta ai että on hauskaa puuhaa. Näissä tunnelmissa hyvää torstaita, viikonloppu on jo ovella :)

Huoneessa on talon ainoa viherkasvi. Rohkeasti edelliset asukkaat sen mun hoiviin jättivät. Täytyy ihan tsempata, että kasvi pysyy huoneen asukkina vielä pitkään. Mun taidoilla tähän todellakin tarvitaan hieman tsemppiä.

maanantai 26. lokakuuta 2015

Muisteloita - koirani mun


Otan pienen sivuaskeleen sisustamisen polulta. Tai olihan tuo eilinenkin juttu vähän samaa luokkaa. Nyt vaan tuntuu siltä, että pitää saada kirjoittaa aiheesta. Viikonloppu kun herkisti mut muistoille.

Mä oon melkein (tai mitään melkein, jos nyt rehellisiä ollaan) tippa linssissä seurannut meidän huushollissa pyörivää lainakoiraa, leppoisaa labbisherraa (kuvassa yllä). On se vaan niin ihana. Miten se voikaan olla niin ihana. Me ollaan ennen tätä vierailua tavattu ainoastaan muutama kerta ja silloinkin noin parin minuutin ajan, ja silti tuntuu siltä, että me ollaan tunnettu aina. Viikonlopun yhdessäolon jälkeen voin sanoa, että kaveri tykkää etenkin haravoinnista, pallonheitosta, uimisesta ja saunomisesta. Pyytää nätisti päästä sohvalle ja ruokailun ajaksi menee piiloon pöydän alle. Tää on iloinen ja innokas veikko ja kuitenkin niin rauhallinen. Tykkään :) Niin, että sanoinko jo, aivan mahtava tapaus tämä tyyppi. 

Tämän touhujaakon myötä on mieleen tulvinut paljon muistoja. Niistä halusin kirjoittaa. Ja halusin laittaa tähän muutaman kuvankin.

Siitä on nyt reilut neljä vuotta, kun jouduin hyvästelemään mun rakkaan koiran. Se otti todella koville ja ottaa näköjään vieläkin. Aina ajoittain tulee ihan älytön ikävä. Yhdeksän vuotta saatiin kulkea samoja latuja - kokea ja nähdä paljon yhdessä. Onhan se pitkä aika. 

Veeti oli varsinainen mammanpoika. Se osasi olla maailman lutusin karvapallo kainalossa ja sitten ei niin lutunen velikulta muunmuassa kynsiä leikatessa ja trimmatessa. Lähtemiset oli aina kans vähän vaikeita. Miehet oli sille myös tietynlainen haaste - suuri kiitos kärsivällisyydestä mun miehelle ja isälle. Mun mies tajusi kuvioihin tullessaan, että tää on nyt tällanen paketti, nainen ja koira, ota tai jätä. Onneksi otti <3 Ja taisi Veeti opettaa miehellekin, miten hurmaavia ja ihania koirat osaa ja voi olla. Huomaan sen, miten tohkeissaan hän on meitin lainakoirasta. 

Veeti oli mun mussukka, turva, lenkittäjä, kuuntelija, kovistelija, pallero, paijattava, opettaja, rakas tassuttelija. Veeti oli paljon ja vielä vähän enemmän. Tämä kirjoitus on omistettu Veetille. Mulla on sua ikävä. Kiitos, että olit. Puspus pilven reunalle <3






sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Syksyn tunnelmia









Mä tunnustan. Mä en ole koskaan ajatellut olevani mikään suuri syksyfani. Mutta tänä syksynä, kun olen malttanut (ja ehtinyt) pysähtyä katselemaan luonnon värejä, oon kyllä ollut ihan fiiliksissä. Upeilla keleillä on tähän toki iso vaikutus, värit ovat suorastaan hehkuneet auringossa. Kävelylenkeillä monesti merikin on ollut täysin tyyni. Näkymät ovat olleet suorastaan vaikuttavia. Okei, liputan siis syksyn väreille ja päivien kirpeille ilmoille. Sen verran ollaan syksyn kanssa kavereita.

Mutta. Syksyn mukanaan tuoma pimeys rehellisesti sanoen hieman ahdistaa. Sitä pimeyttä kun sitten jatkuu tovi. Mulla on harjoittelut sen kanssa kovasti kesken, ei olla tehty vielä sinunkauppoja. Tiedä tehdäänkö koskaan. Onhan tässä jo jokunen vuosi kauppoja hierottu. Kynttilän valossa kuitenkin tervehditään toisiamme ja yritetään pysyä hyvissä väleissä.

No niin, tästä tuli sitten pieni tarina väreistä ja loppujen lopuksi myös pimeydestä. Joskus sitä yllättää itsensä - alunperin mun piti laittaa tähän vain muutama syksyinen kuva ja se siitä.

Tunnelmallista iltaa :)

perjantai 23. lokakuuta 2015

Talokierroksella: portaikko



Keskikerros on esitelty, joten seuraavaksi kiivetään yläkertaan tai ullakolle, niin kuin mun kummipoika sanoo. Yläkerran portaat lähtee kuistilta. Portaikossa on melko viileää johtuen siitä, että portaikon alaosa on kylmää tilaa. 

Seinät on maalattu vihertävällä sävyllä ja maali on ajan saatossa hieman krakeloitunut. Katto on sitä tuttua valkoista levykattoa. Portaat kuten myös portaiden ala- ja ylätaso on päällystetty punaisella muovimatolla. Luulisin, että syy päällystämiseen on ollut se, että portaat ovat joskus toimineet sisääntuloväylänä yläkerran asunnolle. Portaat on siis olleet kovassa käytössä, kun niissä on kuljettu ulkokengissä. Lisää talon historiasta pääset lukemaan täältä.

Portaiden alapäässä on ihana ikkuna etupihalle. Se tuo portaikkoon mukavasti valoa ja luo samalla tunnelmaa. Ja pitäähän täälläkin olla ikkunoissa pitsiverhot. 





Mites jatkossa?

Siitä lähdetään, että muovimatto lähtee. Osaksihan se jo repsottaakin, joten toivottavasti lähtee suht kivuttomasti. Katsotaan, mitä alta löytyy, mutta epäilys on, että päälle tulee naputella uudet laudat. Haluan siis, että mulla on tulevaisuudessa puuportaat ja puulattia. Tästä tilasta voisi olla hyvä aloittaa, kun on suht kompaktin kokoinen. Siis sen lautalattiaprokkiksen.

Tykkään portaissa jo nyt olevasta harmaasta väristä. Samaa on kuistillakin. Sillä siis mennään postaissa ja lattiassa. Seinän ja kaiteen vois myös maalata. Tässä sitten päästäänkin taas siihen, että mutta milläs värillä. Oon nyt pyöritellyt eri värejä niin villisti ympäri taloa (siis suunnitelmissa), että alan itsekin olla vähän sekaisin. Että mitäs laitetaan? Ideoita? Vinkkejä? Ajatuksia?

Mä innostuin suunnattomasti tosta tapetista, jonka esittelin kuisti-jutussa. Tekisi mieli poimia siitä joku väri. Paljastan nyt tämän hetkisen väripalettisuunnitelman. Makuuhuone: keltainen tapetti, olohuone: vihreä/vihertävä tapetti, keittiö: sininen maali tai tapetti (hih, ihan uusi suunta tässä!), eteinen: vihreä maali, pikkuvessa: punainen maali ja kuisti: kukkatapetti. Niin, että mites olis sitten se keltainen tähän tilaan? Olisi ainakin aurinkoiset portaat :)

Tykkään noista pitsiverhoista, ne saa siis jäädä. Värilliset pullot onkin jo löytäneet ikkunalaudalle. Lattialle tulee räsymatot ja portaille lyhty tai jotain muuta pientä kivaa. Jotakin alla olevan kuvan tyyliin.

Hyvää viikonloppua kaikille!
Kuvat Tikkurila, Koti ja Keittiö ja tunnelmaa.blogspot.fi (Pinterest).

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Talokierroksella: kuisti



Kuistit on ihania, huokaus, niin ihania. Oon jo pitkään fiilistellyt ja katsellut erilaisia kuvia kuisteista ja ajatellut, että voi kunpa joskus mullakin. Ja mitä ihmettä, nyt mulla on ihan oma sellainen! Voiko tämä olla edes totta? Nipistys - on se totta :) 

Astutaan siis meidän talon kuistille, tervetuloa. Tämä tila on talomme ensimmäinen huone, se kuuluisa kodin käyntikortti. Astut sisään ja sinua tervehtii pakastin. Kyllä, se sijaitsee kuistilla. Varsinainen sisustuselementti. Enkä tiedä kuinka hyvää sille tekee olla eristämättömässä tilassa, mutta siinä tuo on ilmeisesti jo pidempään ollut. Mutta käytännöllinen se on, sinne mahtuu marja jos toinenkin.

Huomaat, että seinät on tässäkin tilassa maalattu kellertäviksi. Katto on valkoinen levykatto niin kuin muuallakin talossa. Mutta katsohan lattiaan. Se on musta ihan paras, sellainen harmaa lautalattia. Sellaisen kun saisi muuallekin taloon, niin olisin enemmän kuin iloinen. Ikkunat ovat tuplaikkunat - kesäksi ruskeat sisäikkunat voi ottaa pois ja laittaa ikkunalaudoille pelargoniat. Se oli kuulemma talon vanhan emännän toive, siis että kukkien pitää mahtua ikkunoille. Hymyilen, sillä ihan sama toive on kyllä mullakin.

Ulko-ovesta jotenkin tykkää. Siinä on sellaista vanhan ajan meininkiä, on puuta ja kapea samea lasi-ikkuna. Ovi vaatii huoltomaalausta, joten väriä voi siinä vaiheessa miettiä uudelleen. Väliovet on vanhoja peiliovia, niistäkin tykkääntykkään. Ja ikkunoissa on tottakai pitsiverhot.

Mutta kuten huomaat, tila on hieman vaiheessa. Se on enemmänkin sellainen läpikulkupaikka, johon helposti kertyy kaikenlaista. Kuistin kautta kuljetaan keskikerrokseen ja siitä lähtee portaat yläkertaan. Ja kuisti on tosiaan kylmää tilaa, joten aikaa siinä ei näin syksyisin ja talvisin tule pahemmin vietettyä.







Rento kesähuone?

Kyllä, sellainen kuistista joku päivä tulee. Ikkunoille pelargoniat ja ikkunoiden alle sellainen vanha rautasänky päiväunien ottopaikaksi päällään muhkea kasa erilaisia peittoja ja tyynyjä. Ikkunoissa hulmuaa pitsiverhot. Niin, tämä kaikki siis tottakai tarkoittaa, että pakastin ei ole enää kuistilla ;) Sille pitää siis löytää uusi paikka, mikä on varmaan helpommin sanottu kuin tehty. 

Joku laatikko tai muu säilytyskaluste tilassa voisi olla kengille. Haaveilin jossain vaiheessa myös korista, joka olisi täynnä villasukkia. Kori on helppo löytää, mutta entäs ne villasukat. Vielä en sellaisia itse uskalla lähteä väkertämään. 

Mutta ennen näitä haavekuvia edetään maalauksen ja pienen fiksauksen kautta. Sain tässä jokunen ilta sitten vision: kuistille tulee tapettia Herbarium (2743, BoråsTapeter). Siinä tapetissa on kaikkia niitä värisävyjä, joita olen taloon suunnitellut. Voisiko siis olla enää sopivampi. Ja ah, niin ihanan kukkaisa ja pirteä tapetti (kuva tapetista näkyy alla olevasta kuvasta).

Sisemmät ikkunanpokat ajattelin maalata. Ja kengille pitää tosiaan keksiä pikimmiten jotain. Olin jo suunnitellut tuunaavani niille hyllyn, mutta katsotaan nyt, mikä on kengille oikea paikka. Kuistilla alkaa nimittäin olla melko kylmä ja kylmiin kenkiin hyppääminen ei tunnu kovin kivalta. Sitten iso matto, lyhty, tunnelmavalot, kukkia... kaikkea sellaista, jolla tilan saa kutsuvaksi.

Lopuksi sukelletaan niihin fiilistelykuviin - kivaa keskiviikkoa :)
Kuvat Pinterest ja BoråsTapeter
Ja psst. Alla olevan kuvan penkki liittyy myös suunnitelmiin - voisiko patinoituneempaa enää olla, mutta silloinhan se onkin just sopiva ;)


maanantai 19. lokakuuta 2015

The Liebster Award


Olen saanut tämän hienon haasteen kahdelta upealta bloggaajalta, kiitos Elengiinan Krista ja Valtavirrassa <3 "Liebster Awardsin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienimmätkin blogit saavat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle." Tämähän on siis varsin hauska haaste. Kiitollisena otan haasteen vastaan ja vastaan tässä molempien lähettämiin kysymyksiin. Haasteen idea menee näin:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä blogisteille.

Tässä Elengiinalta saamani kysymykset ja vastaukset niihin:

1. Mitä näistä teet mieluiten: Virkkaat, neulot, ompelet, huovutat, askartelet vai tuunaat?
Kovasti mietin, että minkä näistä valitsen ja lopulta päädyin tuunaukseen. Tykkään visioida ja monesti ajatus lentää niin nopeasti, etten meinaa pysyä perässä. Toteutuksen kanssa onkin sitten vähän niin ja näin, joskus sen kanssa kestää kumman kauan ;) 

Mutta mainittakoon, että neulominen on myös palannut kuvioihin mukaan reilu vuosi sitten ja siitä olen suorastaan innoissani. Toistaiseksi olen pysynyt turvallisesti huivien neulomisessa. Ja ompelua varten on jo ompelukonekin hankittu, mutta sen suhteen täytyy sanoa, että inspiraatiota odotellessa ;) 

2. Mikä olet horoskoopiltasi?
Olen vesimies. Sitä en kyllä sitten ollenkaan osaa sanoa, olenko tyypillinen vesimies vai en.

3. Aamu, päivä, ilta vai yö?
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä selkeämmin tajuan, että EN ole aamuihminen :D Siksipä sanoisin, että olen eniten iltaihminen - silloin rentoudun parhaiten, vaikka päivällä tosin toimin tehokkaimmin. Että ota musta nyt sitten selvää.

4. Ikävin muistosi käsitöihin liittyen?
Ne pakolliset villasukat koulussa. Voi apua. Maaliin asti pääsin, mutta kyllä siinä melko monta tuskanhikipisaraa vuodatettiin. Sikäli neulominen oli ja on kivaa, mutta pakkopullana mikään ei maistu.

5. Ihanin muistosi käsitöihin liittyen?
Ompelin 2000-luvun alussa uuteen kotiini päiväpeittoa, ja tein sen yhdessä mummoni kanssa. Ilman häntä hommasta ei olisi tullut kyllä yhtään mitään. Hän opasti minua ja ennen kaikkea rauhoitteli, kun kaikki ei mennyt kerralla ihan putkeen. Mummoani ja yhdessätekemistä muistaen ja kaivaten <3

6. Mikä oli unelma-ammattisi pienenä?
Muistan haaveilleeni opettajan ammatista. Mummoni oli opettaja, joten ehkä ajatus lähti siitä. Ja ehkäpä mussa asuu pieni opettaja, vaikka en sitä ammattia harjoitakaan (työkavereilla ja miehellä voisi olla tähän kommentti sanottavanaan ;)

7. Mikä sinusta tuli tai tulee isona?
On minusta jo jotain tullut, mutta koen, että elämä on matka, jonka aikana sitä koko ajan kehittyy ja kasvaa. 

8. Suurin toiveesi juuri nyt?
Just nyt haluaisin saada rintamamiestalomme kaikki sisustusideat loksahtamaan kohdilleen, ettei aivot kävisi ihan koko ajan ylikierroksilla. Ja noh, olisihan noita paljon muitakin toiveita.

9. Onko sinulla jotain outoja/hassuja tapoja/rutiineja?
Tätä pitäisi varmaan kysyä mun mieheltä. Saattaisi tulla hyvinkin pitkä lista ;)

10. Lempipaikkasi?
Talomme keittiönpöydän äärellä istuminen ja katsominen järvelle. Se rauhoittaa ihanasti. Silloin tuntuu, että aika pysähtyy ja mieli lepää.

11. Miten pidät itsesi henkisesti tai fyysisesti kunnossa?
Ulkoilen ja liikun paljon. Tai ainakin pyrin tekemään niin. Pihatyöt on kans ihan pop. Siinä ajatukset vasta tuulettuu ja saa kyytiä, kun työntää kottikärryjä hiki hatussa :D 



Ja Valtavirrassa esitti minulle seuraavat kysymykset - kysymysten perässä vastaukseni:

1. Paras kirppislöytösi ikinä? Tai parhaat, jos yhtä on vaikea nimetä? 
Kylläpä tätä pitikin miettiä. Olen ostanut niin paljon kaikenlaista kirpputoreilta ja huutokaupoista, että ihan meni muisti mykkyrälle. Mä sanoisin kuitenkin, että meidän kaupunkikodin sohva ja nojatuolit. Kaikki on ostettu nettihuutokaupasta ja olen niihin varsin tyytyväinen. Nuo komistukset löytyy täältä, klik.

2. Mihin kohtaan/huoneeseen olet erityisen tyytyväinen sisustuksessa?
Mä tykkään meidän kaupunkikodin olohuone/ruokailutila/keittiö -yhdistelmästä. Kaikki on yhtä ja samaa tilaa ja siellä on sellainen tunnelma, jossa mun on hyvä olla. 

3. Onko kodissanne jotain kohtaa, johon et ole tyytyväinen? Miksi et?

Meidän kaupunkikodin eteinen. Mä en ole saanut siihen tilaan sellaista tunnelmaa, jota toivoisin. Ja johtuu osaksi tilan muodosta - sellainen pitkulainen, joka on todellinen läpikulkupaikka. Kalusteet on Ikean kalusteita ja mä mielelläni vaihtaisen ne. Mutta jos vaihtaa yhden, pitää vaihtaa kaikki. Ja siihen se sitten on jäänytkin. Kun en ole osannut päättää, mitä haluan. Mattoakaan en ole löytänyt oikeanlaista ja -kokoista.

4. Mikä on tällä hetkellä suurin haaveesi, jonka toivoisit kirpparilta löytävän?

Toivoisin löytäväni meidän talolle sohvan. Olen kovasti tutkaillut nettikirppiksiä, mutta oikeanlaista ei ole vielä sattunut kohdille. Mutta positiivista on, että alan olla hyvin selvillä siitä, millaista sohvaa haen. Helpottaa kummasti etsimistä ;)

5. Minkä uuden taidon haluaisit oppia?

Mä haluaisin osata laulaa. Mutta uskon tuon taidon oppimisen jäävän haaveeksi. Siksipä sanon, että virkkaaminen. Sen suhteen luulen olevan saumoja onnistua ;)

6. Onko sinulla jokin sisustusinhokki? 

Mä en kyllä nyt yhtäkkiä keksi mitään. Ja mulla on sellanen tunne, että jos nyt sanon jotakin, huomaan vuoden päästä tykkääväni siitä :D

7. Onko sisustusmakusi pysynyt pitkään samana vai vaihteleeko se usein?

Sisustusmakuni ennen Kallioon muuttamista oli hyvin erilainen. Edellinen kotimme oli täysin uusi, jossa kaikki pinnat olivat valkoisia ja lattia tummaa puuta. Lähtökohtaisesti kalusteetkin olivat uusia. Sisustusväreinä oli valkoinen, harmaa ja punainen. Niin, että jos nykyiseen vertaa, niin muutosta on tapahtunut. Olen löytänyt värien ja vanhojen tavaroiden kautta enemmän itseäni, ja nyt koti tuntuu kodilta.

8. Onko sinua jäänyt harmittamaan joku erityinen ostos, jonka jätit aikoinaan hankkimatta?

Tämä on jotensakin hauska tarina. Mä bongasin yhdellä kirppiksellä sinapinkeltaiset samettiverhot, mutta jäin niitä silloin miettimään. Ja kas, näin samaiset verhot vielä toisenkin kerran toisella kirppiksellä, samalla myyjällä siis. Enkä mä edelleenkään ostanut niitä, vaikka mietin niiden ostamista jälleen kerran. Ja nyt kyllä harmittaa, oikeesti. Se on joskus ne pienet jutut, mitkä jää kaivertelemaan.

9. Kuka päättää kotinne sisustuksesta? 

Kyllä se minä olen. Olen tosin saanut valtuutuksen päättää asioista ;)

10. Mistä olet innostunut tällä hetkellä?

Olen innostunut rintamamiestalomme sisustamisesta. Niin innoissani, että aivoni käyvät ihan ylikierroksilla. Ja kun en saa päätöksiä aikaan, en saa mitään tehtyäkään :D Mutta mulla on vankka usko, että talosta tulee upea ja just meidän näköinen.

11. Rakkain asia (materiaa)  kotona? Siis sellainen, josta et milloinkaan luopuisi?

Mulla on tähän kolme juttua. Kaupunkikodin ruokapöytä sekä talolla olevat mummolta saadut tuolit ja uusimpana tulokkaana astiakaappi. Näissä kaikissa on sitä jotain - ne on kaikki vanhoja ja niillä kaikilla on omat tarinansa.

Huhheijaa, tulihan tarinaa - mahtavaa, jos jaksoit lukea loppuun asti :) 

Vähän sovellan haastettavien määrän suhteen ja laitan haasteen eteenpäin seuraaville bloggaajille: 

Kysymykseni bloggaajille:

1. Miten sinusta tuli bloggaaja?
2. Millä viidellä sanalla kuvailisit itseäsi?
3. Miten aloitat aamusi?
4. Kuinka rentoudut?
5. Mikä saa sinut innostumaan?
6. Mitkä värit puhuttelevat sinua?
7. Miten kuvailisit sisustustyyliäsi?
8. Mikä on kotisi lempipaikka ja miksi?
9. Jos olisit huonekalu, mikä huonekalu olisit?
10. Minkälaisen sisustusvinkin antaisit?
11. Mitä toivot elämältä?


Olen ilolla tutustunut blogeihinne - tavataan siellä :) Mukavaa maanantaita!


sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Talokierroksella: pikkuvessa




Keltaisen talon keskikerroksen turnee alkaa olla loppusuoralla - enää on pikkuvessa ja kuisti esittelemättä. Ja tällä kertaa se ois vessan vuoro. 

Wc on pieni, joten sen kuvaaminenkin oli hienoinen haaste. Varmaan kuvista saa kuitenkin ideasta kiinni. Wc on kapea ja siellä on lähinnä pönttö ja lavuaari. Tosin säilytystilaa on täälläkin paljon - on hyllyt sekä oikealla takanurkassa taso ja syvennys. Katto on vino, kun wc sijaitsee osaksi yläkertaan vievien portaiden alla.

Pinnat on maalattu haalean keltaisiksi ja lattiassa on muovimatto. Tässä tilassa ehdotonta plussaa on katto - se on sitä vanhanajan paneelia. Pönttö on suhteellisen uusi, mutta muu sitten vähän vanhempaa kalustoa. Lavuaarin takana on samaa ruskeaa laattaa, jota on mm. alakerran pesutiloissa. Pesutiloissa laatta näyttää itse asiassa kivan retrolta, mutta jotenkin tässä pikkuvessassa vähän synkältä. Valaisin on sellainen loisteputki ja siihen on yhdistetty peili hyllyllä.





Suunnitelmia?

No onhan niitä. Itse asiassa vähän on jo menty eteenkin päin. Hyllyt vasemmalta seinältä on purettu pois ja oikealla nurkan takana olevaa syvennystä siivottu. Syvennyksessä oli ennen verho, mutta nyt siinä on kaksi isoa mustaa laatikkoa, jotka kätkee sisäänsä kätevästi puhdistusaineet ja vessapaperit. Lattialle on tullut musta matto ja pitkään haaveissa ollut Missonin pyyhekin raaskittu ostaa (oli Habitare messuilla -50% alennuksessa, muuten odottaisi kyllä edelleenkin siellä haaveosastolla).

Valkoista olin ajatellut maaliksi, sitä paperin sävyä, joka odottaa purkissa. Viime juttuuni sain hyvän vinkin maalista - täytyykin vähän tarkemmin vielä miettiä, mitä maalia seiniin loppupeleissä laittaa. Vasemmalle seinälle tai takaseinälle tulee tehosteseinä, mutta sen väri on hakusessa. Jotain pirteää haluaisin, jotta pieni kapea tila pysyisi mahdollisimman valoisana, mutta olisi toisaalta myös eloisa. Punainen? Oranssi? Eteiseen tulee näillä näkymin vihreää, joten haluan, että sävyt keskustelee keskenään hyvässä sovussa. Tosin kirjoitan tähän ihan pienellä vaan, vähän silleen salaa, että värisävyt huoneiden välissä on kyllä ehtinyt heittää jo vähän volttia. Että mikä lie sitten lopputulos :D

Laatat pitäisi fiksata. Paitsi siinä tapauksessa, että ne alkaisi maalauksen jälkeen näyttää kivan retroilta. Yhtä Bouboukin laattatarraa olen fiilistellyt (sellainen retropunainen, näkyy alla olevassa kuvassa). Tuolla Bouboukin sivulla on musta älyttömän hienoja laattatarroja, käy ihmeessä tutkailemassa. Ihan halpoja ne ei ole ja mä tuskin löydän tohon laattamalliin sopivaa tarraa, joten se idea saattaa kaatua siihen.

Mitäs muuta. Oikealla olevalle tasolle pitää tehdä jotain. Ehkä muovimatto lähtee tason päältä pois, hope so, ja siihen sitten joku siisti levy päälle (jos se sitä vaatii). Lattia jää tässä vaiheessa tuollaiseksi, listat ajattelin uusia. Tai onhan toi vanha värikin ihan kiva ;) Peili/valaisinsysteemin tilalle suunnittelin sellaista retropeiliä hyllyllä (MK63) tai erillistä vanhaa peiliä. Vanha posliinivalaisin ja uusi käsisuihku löytyy jo, ne odottaa vain asennusta. Allaskaappikin olis kiva. Sen voisi tehdä jostain vanhasta pienestä lipastosta. Lavuaarin eteen vois myös laittaa jonkin verhon, mutta se ei nyt ehkä ihan ole sitä tyyliä, joka mulla on mielessä.

Ajatuksia siis on, mutta ne odottaa vielä jalostumistaan. Pyörivät silleen villisti päässä odottaen, että ne loksahtaa paikoilleen. Reseptinä: vaaleutta ja väriä, vanhaa ja uutta sekä ripaus leikkisyyttä.

Mukavaa sunnuntaita :)

Kuvat Pinterest, Missoni ja Boubouki.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...